Saukonmäen kerrostaloalueen lisärakentaminen ja kehittäminen

Diplomityöni liittyy arkkitehtiruutu oy:n haluun tutkia lisärakentamisen mahdollisuutta 60 -70 luvun kerrostaloalueilla. Tampereen seudun kasvu ja kestävän kehityksen edellyttämät vaatimukset ohjaavat etsimään ratkaisuja asumiseen olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Diplomityö alueenani on Jaakko ja Antti Tähtisen suunnittelema Saukonmäen kerrostaloalue Tampereella Petsamon kaupungin osassa. Diplomityössäni esitän suunnitelman alueen 4-kerroksisten rakennusten korottamiseksi kerroksella. Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen ja sen tavoitteena on vastata kysymykseen kuinka kerrostaloa korotetaan, tutkia kuinka arjen asuin ja elinympäristöä Saukonmäellä voidaan monipuolistaa sekä pyrkiä tekemään ekologisia päätöksiä suunnitelman materiaalivalinnoissa, energian hankinnassa sekä rakenne ratkaisuissa. Suunnitelmassa käyn läpi kerrostalon korottamiseen liittyviä seikkoja rakenteellisessa mielessä ja esitän niiden pohjalta elementtirakenteisen tavan lisäkerroksen rakentamiseen diplomityöalueelle. Näin nykyisille asukkailla aiheutuva häiriö rakentamisen aikana pysyy minimissä. Lisäkerroksen rakenteet on suunniteltu passiivirakenteina. Lisäkerroksissa on ilmanvaihtolämmitys ja energian tuotannossa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Suunnitelmassa käytettävät materiaalit ovat pääasiassa kierrätettäviä tai kierrätettyjä. Asumisen suuntaviivat Tampereella ja Saukonmäellä ovat samankaltaisia kuin muissakin maamme kasvukeskuksissa. Lapsiperheet karkaavat kehyskuntiin, ikä-ihmisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja asuntokuntien koot ovat pienentyneet. Vanhat jälleenrakentamiskauden ydinperheille rakennetut asunnot eivät enää vastaa nykypäivän asujaryhmien asumistoiveisiin. Kerrostaloasuntojen haittapuolina nähdään mm. asuntojen pieni koko, muunneltavuuden puute, oman rauhan puute ja asuinalueiden samankaltaisuus. Diplomityössäni esitän uusia asuntotyyppejä kerrostaloasumiseen vaihtoehdoksi kaupungista pois muuttaville lapsiperheille sekä pienasuntokunnille. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ulkotiloihin ja muunneltavuuteen. Lisäksi esitän vanhaan asuntokantaan integroitavan palvelutalon ja senioritalon yhdistelmän vastamaan ikäihmisten asumistarpeisiin. Uudisrakentamisen rinnalla esitän kohennuksia vanhojen asuntojen esteettömyyteen ja energian kulutukseen. Myös pihatilat ja vanhat yhteistilat jäsennetään uudelleen. /Kir1

Saukonmäen kerrostaloalueen lisärakentaminen ja kehittäminen

Diplomityöni liittyy arkkitehtiruutu oy:n haluun tutkia lisärakentamisen mahdollisuutta 60 -70 luvun kerrostaloalueilla. Tampereen seudun kasvu ja kestävän kehityksen edellyttämät vaatimukset ohjaavat etsimään ratkaisuja asumiseen olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Diplomityö alueenani on Jaakko ja Antti Tähtisen suunnittelema Saukonmäen kerrostaloalue Tampereella Petsamon kaupungin osassa. Diplomityössäni esitän suunnitelman alueen 4-kerroksisten rakennusten korottamiseksi kerroksella. Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen ja sen tavoitteena on vastata kysymykseen kuinka kerrostaloa korotetaan, tutkia kuinka arjen asuin ja elinympäristöä Saukonmäellä voidaan monipuolistaa sekä pyrkiä tekemään ekologisia päätöksiä suunnitelman materiaalivalinnoissa, energian hankinnassa sekä rakenne ratkaisuissa. Suunnitelmassa käyn läpi kerrostalon korottamiseen liittyviä seikkoja rakenteellisessa mielessä ja esitän niiden pohjalta elementtirakenteisen tavan lisäkerroksen rakentamiseen diplomityöalueelle. Näin nykyisille asukkailla aiheutuva häiriö rakentamisen aikana pysyy minimissä. Lisäkerroksen rakenteet on suunniteltu passiivirakenteina. Lisäkerroksissa on ilmanvaihtolämmitys ja energian tuotannossa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Suunnitelmassa käytettävät materiaalit ovat pääasiassa kierrätettäviä tai kierrätettyjä. Asumisen suuntaviivat Tampereella ja Saukonmäellä ovat samankaltaisia kuin muissakin maamme kasvukeskuksissa. Lapsiperheet karkaavat kehyskuntiin, ikä-ihmisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja asuntokuntien koot ovat pienentyneet. Vanhat jälleenrakentamiskauden ydinperheille rakennetut asunnot eivät enää vastaa nykypäivän asujaryhmien asumistoiveisiin. Kerrostaloasuntojen haittapuolina nähdään mm. asuntojen pieni koko, muunneltavuuden puute, oman rauhan puute ja asuinalueiden samankaltaisuus. Diplomityössäni esitän uusia asuntotyyppejä kerrostaloasumiseen vaihtoehdoksi kaupungista pois muuttaville lapsiperheille sekä pienasuntokunnille. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ulkotiloihin ja muunneltavuuteen. Lisäksi esitän vanhaan asuntokantaan integroitavan palvelutalon ja senioritalon yhdistelmän vastamaan ikäihmisten asumistarpeisiin. Uudisrakentamisen rinnalla esitän kohennuksia vanhojen asuntojen esteettömyyteen ja energian kulutukseen. Myös pihatilat ja vanhat yhteistilat jäsennetään uudelleen. /Kir1

Interplay of Cultures Studio: Sámi. Contemplating Northern Indigenous Cultures in Present Global Challenges

The land of the Sámi, called the Sápmi, spreads over the northern areas of Norway, Sweden, Finland and Russia. As the only indigenous people in Europe, the Sámi have lived a nomadic life pursuing their traditional livelihoods. These continuous traditions have allowed them to develop a balance with nature unlike any other contemporary people in Europe. When the Aalto WiTLAB Interplay of Cultures Studio embarked on an exploration of the Sámi culture in spring 2021, we were humbled to realize how little we knew of the people that had inhabited the northern areas of Finnish Lapland for over 3000 years, and how much there was to learn. The studio instructions allowed multiple approaches, scales and perspectives, which is manifested in the variety of the completed projects. They grew into a rich and complex multitude, reflecting the challenging condition of being a designer, an architect and a human being in face of a new cultural setting. This publication presents the projects of 22 students, reflecting questions such as “How would I even start designing something from my privileged position, or use cultural inspirations without being guilty of cultural appropriation? How much have I thought of knowing something, that I don’t actually know? Or that I’m not even aware of not knowing? And how do I deal with the painful notion that knowing is not understanding?”Peer reviewe